Hankintamenettely on keskeinen prosessi sekä julkisten että yksityisten hankintojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Sen tarkoituksena on varmistaa oikeudenmukainen kilpailu, läpinäkyvyys, kustannustehokkuus ja laadukkaat ratkaisut sekä toimitus- että palveluhankinnoissa. Tässä oppaassa käymme läpi hankintamenettelyn perusteet, sen eri muodot, vaiheet, käytännön vinkit sekä riskienhallinnan, jotta sekä tilaajat että tarjousten antajat voivat toimia tehokkaasti ja turvallisesti.
Mikä on Hankintamenettely?
Hankintamenettely tarkoittaa yksinkertaisesti etukäteen määriteltyä prosessia, jolla organisaatio kilpailuttaa ja valitsee parhaan mahdollisen tarjouksen tietylle tuotteelle, palvelulle tai rakennushankkeelle. Hankintamenettely on usein osa suurempaa hankintaprosessia, joka alkaa tarveselvityksestä, etenee tarjouspyynnön laatimiseen ja julkistamiseen, kilpailuttamiseen, tarjousten vertailuun sekä lopulta sopimusneuvotteluihin ja sopimuksen allekirjoittamiseen. Keskeisiä tavoitteita ovat tasapuolinen kohtelu, avoimuus ja tasapuolinen mahdollisuus kaikille tarjoajille sekä julkisten varojen käyttöön peilattu järkevyys ja vastuullisuus.
Hankintamenettelyn merkitys nykyaikaiseen hankintaan
- Tuottavuus ja kustannustehokkuus: kilpailu laskee hintoja ja lisää laatua nopeasti.
- Läpinäkyvyys ja luottamus: päätökset ovat dokumentoitavissa ja perusteltavissa.
- Laadunvarmistus: selkeät kriteerit ja mittarit ohjaavat valintaa.
- Riskien hallinta: oikea-aikainen tiedottaminen ja kirjallinen dokumentaatio pienentävät kiistoja.
Hankintamenettelyjä käytetään sekä julkisissa hankinnoissa että yksityisissä hankinnoissa, mutta erityisesti julkishallinnon kontekstissa ne ovat tiukasti säädeltyjä. Yleisimmät muodot ovat kilpailuttaminen, rajoitettu kilpailutus ja suorahankinta. Jokaisella muodolla on omat kriteerinsä ja oikeudellinen taustansa, ja oikean muodon valinta riippuu hankinnan luonteesta, arvosta sekä tarveselvityksen tuloksista.
Hankintamenettelyn päämuodot
Hankintamenettelyn päämuodot voidaan tiivistää seuraavasti. Jokaisessa muodossa korostuvat eri osa-alueet sekä eritasoinen kilpailutarpeen täyttäminen. Alla olevissa alaotsikoissa käsitellään kukin menettely tarkemmin.
Kilpailuttaminen eli avoin kilpailutus
Avoin kilpailutus on yleisin ja läpinäkyvin hankintamenettelyn muoto, jossa kaikki halukkaat tarjoajat voivat osallistua kilpailutukseen. Kilpailutuksen tavoitteena on löytää paras ratkaisu kokonaisuutta koskevilla kriteereillä. Tarjouspyyntö laaditaan mahdollisimman tarkasti, jotta samat tiedot ovat kaikkien tarjousten taustalla. Arviointi perustuu ennalta sovittuihin kriteereihin, kuten hinta, laatu, aikataulu, tekniset ominaisuudet ja elinkaari.
Rajoitettu kilpailutus
Rajoitettu kilpailutus on käytännössä kilpailuttamisen muoto, jossa vain valitut tarjoajat voivat vastata tarjouspyyntöön. Tämä menettely usein valitaan, kun tarve edellyttää erityistä osaamista, teknistä ratkaisua tai kun kilpailutusta ei voida järjestää kaikille tarjoajille. Rajoitetussa kilpailutuksessa esikarsinta voi olla either tuottajayhteyden perusteella sekä lyhyt tai pitkittynyt arviointi. Tällä tavoin varmistetaan, että tarjoukset tulevat ainoastaan luotetuilta ja soveltuvilta toimijoilta, jolloin riskit ja epävarmuudet pienenevät.
Suorahankinta
Suorahankinta on hankintamenettelyn erityistapaus, jossa kilpailuttamista ei järjestetä lainkaan tai sitä käytetään hyvin suppeasti. Tämä voi tapahtua, kun tarve on yksinoikeudellisesti hallittavissa, tiedustelut ovat äärimmäisen yksinkertaisia, tai kun olemassa olevaa toimittajaa voidaan pitää ainoana vaihtoehtona. Suorahankinta on kuitenkin tarkasti säädeltyä, ja sen oikeellisuutta sekä oikea-aikaista käyttämistä valvovat voimakkaat menettelytavat sekä dokumentaatio. Yleensä edellytetään riittävä peruste sekä huolellista kirjaamista päätösten tueksi.
Lainsäädäntö ja ohjeistus hankintamenettelyissä
Hankintojen lainsäädäntö ja ohjeistukset ohjaavat, miten hankintamenettelyjä tulee toteuttaa. Suomessa julkiset hankinnat säätelee erityisesti lainsäädäntö sekä kansalliset ja EU-tason ohjeet, jotka asettavat minimivaatimuksia kilpailutuksen avoimuudesta, tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä. Keskeisiä käsitteitä ovat muun muassa hankintalainsäädäntö, tarjouspyynnöt, vertailuperusteet sekä päätökset sekä niiden perustelut.
Julkisten hankintojen lainsäädäntö Suomessa
Julkisten hankintojen lainsäädäntö pyrkii turvaamaan tasapuolisen kilpailun ja avoimuuden kaikille osallistujille sekä varmistamaan verovarojen järkevän käytön. Tämä tarkoittaa muun muassa seuraavia periaatteita: tasapuolinen kohtelu, syrjimättömyys, avoimuus ja suhteellisuus. Lisäksi ohjeistukset painottavat, että tarjouspyyntöjen ja päätösten tulee olla selkeitä, ymmärrettäviä ja helposti jäljitettävissä. Dokumentointi on keskeinen osa prosessia, sillä se varmistaa oikea-aikaisen tiedonjatkumon sekä mahdollistaa auditoinnin tarvittaessa.
Elektroninen hankintaprosessi ja digitaaliset työkalut
Nykyään monet hankintamenettelyt toteutetaan kokonaisuudessaan sähköisesti. Tämä parantaa läpinäkyvyyttä, nopeuttaa prosesseja ja helpottaa kilpailutukseen osallistuvien tarjousten käsittelyä. Sähköiset järjestelmät mahdollistavat tarjouspyyntöjen julkistamisen, tarjousten vastaanottamisen, vertailun sekä päätösten dokumentoinnin yhdestä paikasta. Digitaaliset työkalut tukevat myös riskienhallintaa ja varmistavat, että kaikki vaiheet ovat ajan tasalla ja helposti auditointia varten.
Hankintamenettelyn vaiheet käytännössä
Alla on kuvaus hankintamenettelyn yleisistä vaiheista. Jokaisessa vaiheessa on omat tehtävänsä ja dokumentaatiovaatimuksensa, ja vaiheiden järjestys voi vaihdella riippuen hankinnan luonteesta ja valitusta menettelytavasta.
1. Tarvekartoitus ja suunnittelu
Prosessin alkuvaiheessa määritellään selkeä tarve, tavoitteet, laajuus ja odotettavat tulokset. Tarvekartoitus sisältää kustannusarvio, aikataulu, mahdolliset riskit sekä laatuvaatimukset. Suunnitteluvaiheessa laaditaan esitys hankinnan muodoista (kilpailutus, rajoitettu kilpailutus tai suorahankinta) sekä päätetään menettelytavasta. Hyvä suunnitelma sisältää myös viestintä- ja tiedottamissuunnitelman sekä riskienhallinnan pääkohdat.
2. Tarjouspyynnön laatiminen ja julkistaminen
Tarjouspyyntö on keskeinen dokumentti, jossa määritellään hankinnan kohde, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, arviointikriteerit sekä sopimusehdot. Välineenä käytetään usein hankintalain ja EU-säädösten mukaisia standardimuotoja. Julkistaminen takaa sen, että kaikki potentiaaliset tarjoajat saavat tasapuolisen mahdollisuuden osallistua. Tarjouspyyntöön liitetään usein tekniset spesifikaatiot, ehdot sekä ohjeet tarjouksen jättämiselle ja kysymyksille esitettäväksi.
3. Tarjousten vastaanotto ja esikarsinta
Tarjousten vastaanotto on suunniteltu niin, että kaikki tarjouksen jättäneet saavat tasapuolisen käsittelyn ja aikataulut noudattuvat. Esikarsinnassa voidaan tarkistaa, että tarjoukset täyttävät perusvaatimukset ja muodolliset kriteerit. Mikäli jotakin olennaista puuttuu, tarjousta voidaan pyytää täydentämään, tai vaihtoehtoisesti hylätä, mikäli puutteet ovat olennaisia.
4. Tarjousten arviointi ja vertailu
Arviointi perustuu ennalta määriteltyihin kriteereihin, jotka voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä. Yleisiä kriteerejä ovat hinta, laatu, tekniset ominaisuudet, käyttökelpoisuus, elinkaarikustannukset, toimitusaika sekä jälkimarkkinatuki. Oikeudenmukainen vertailu edellyttää, että kriteerit ovat tasapuolisia ja mitattavissa, ja että arvostelu on läpinäkyvää sekä dokumentoitua. Joissakin hankinnoissa voidaan käyttää pisteytysmallia, jossa tarjoukset pisteytetään useiden kriteerien mukaan.
5. Päätöksen tekeminen ja sopimuksen neuvottelu
Päätös tehdään tarjousten vertailun perusteella. Päätöksessä käsitellään, miksi tietty toimittaja on valittu sekä miksi muut tarjoukset hylätään. Seuraavaksi aloitetaan sopimusneuvottelut valitun tarjoajan kanssa, joissa sovitaan lopulliset sopimusehdot, aikataulut ja vastuukysymykset. Mikäli neuvotteluissa ilmenee poikkeamia, voidaan palata takaisin tarjouspyyntöön ja tehdä tarkennuksia, kunnes molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä.
6. Sopimuksen allekirjoitus ja toimeenpano
Kun sopimus on allekirjoitettu, siirrytään toteutukseen. Sopimuksen toimeenpano sisältää seurannan ja mahdollisten muutosten hallinnan sekä tilaajan valvonnan. Tämän vaiheen aikana on tärkeää dokumentoida kaikki merkittävät muutos- ja riskitilanteet sekä pitää yllä avointa viestintäkanavaa toimittajan kanssa.
7. Seuranta, arviointi ja loppuraportointi
Projektin tai hankinnan toteutuksen jälkeen seuraa tulosten arviointi sekä vaikutusten analyysi. Tämä osa auttaa oppimaan kokemuksista ja parantamaan tulevia hankintoja. Loppuraportointi sisältää sekä laadullisen että määrällisen arvioinnin sekä mahdolliset suositukset tulevaisuuden hankintamenettelyjen kehittämiseksi.
Hankintamenettelyn käytännön vinkit ja parhaat käytännöt
Seuraavat käytännön vinkit auttavat sekä tilaajia että tarjoajia toimimaan tehokkaasti ja sujuvasti hankintamenettelyissä. Näillä vinkeillä voidaan parantaa läpinäkyvyyttä, vähemmän epäselvyyksiä ja sujuvampi päätöksentekoprosessi.
Selkeä ja mitattavissa oleva arviointikriteeristö
Kriteerit tulisi asettaa etukäteen ja varmistaa, että ne ovat selkeitä, mitattavissa ja oikeudenmukaisia kaikille tarjoajille. Elinkaariarviointi on usein tärkeä osa hankintamenettelyä, jotta koko kustannuskuorma voidaan huomioida eikä vain alkuperäistä hankintahintaa. Selkeät kriteerit auttavat sekä tarjoajia että tilaajia pysymään totutussa raameissa ja välttävät epäselvyyksiä, jotka voivat johtaa valituksi tulemiseen epätyydyttävällä tavalla.
Dokumentaatio ja läpinäkyvyys
Dokumentaatio on kaiken perusta. Kaikki vaiheet, päätökset ja perustelut on kirjattava johdonmukaisesti, jotta mahdolliset tarkastelut tai riidat voidaan ratkaista helposti. Hankintadokumentaatio sisältää tarjouspyynnön, vastaukset, mahdolliset lisäkysymykset, tarjousten vertailun sekä lopullisen päätöksen perustelut. Tämä ei ainoastaan täytä säädösten vaatimuksia, vaan myös lisää organisaation uskottavuutta hyvän hallinnon kautta.
Aikataulutus ja projektinhallinta
Hankintamenettelyn aikataulutus on kriittinen menestystekijä. Epärealistiset määräajat johtavat kiireeseen, virheisiin ja väärinkäsityksiin. Suunnitelmallinen projektinhallinta, jossa on varattu riittävästi aikaa kullekin vaiheelle, sekä resurssien varmistaminen auttavat varmistamaan, että tarjouspyyntö ja vertailu ovat oikeudenmukaisia ja laadukkaita.
Viestintä ja sidosryhmien hallinta
Viestiminen on osa menestystä. Kaikille sidosryhmille tulisi kommunikoida selkeästi kriteerit, prosessit ja päätökset sekä aikataulut. Tämä auttaa minimoimaan epäselvyyksiä, hallitsemaan odotuksia ja lisäämään luottamusta hankintamenettelyyn liittyen. Tarjoajien kanssa käytävä avoin viestintä varmistaa, että he ymmärtävät vaatimukset ja voivat valmistautua asianmukaisesti.
Alaikäisten ja pienten yrittäjien osallistumisen mahdollistaminen
Hankintamenettelyissä tulisi olla mahdollisuus osallistua pienemmilläkin toimijoilla, mikä edistää kilpailua ja innovaatioita. Yksinkertaistettuja vaihtoehtoja sekä joustavia ehtoja voidaan käyttää, kun se on mahdollista ja oikeutettu. Tämän lisäksi on tärkeää varmistaa, että kilpailu ei johda yksipuolisiin sopimuksiin suurten toimijoiden kanssa, vaan että markkinoilla säilyy elinkelpoista kilpailua.
Riskienhallinta hankintamenettelyissä
Riskit ovat osa minkä tahansa hankinnan dynamiikkaa. Tavoitteena on tunnistaa ne etukäteen, minimoida vaikutukset ja varmistaa, että kaikki toimet ovat dokumentoituja. Keskeisiä riskejä ovat esimerkiksi epäselvät kriteerit, väärä arviointi, toimitusviiveet, sopimusrikkomukset sekä mahdolliset oikeudelliset valitukset. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, jota tulisi toteuttaa jo suunnitteluvaiheessa ja koko hankintamenettelyn ajan.
Toimittajariskit ja ennustettavuus
Toimittajariippuvuus on yksi suurimmista riskeistä monissa hankinnoissa. On tärkeää analysoida toimittajien taloudellinen tilanne, kyvykkyys ja historia sekä varmistaa, että varatoimitajat ovat mahdollisia. Tämä vähentää tuotantokatkojen riskejä ja parantaa toimitusvarmuutta. Ennusteet ja varasuunnitelmat auttavat varmistamaan, että hankinnan tavoitteet voidaan saavuttaa myös poikkeusolosuhteissa.
Laadunvarmistus ja sopimusmuutokset
Laadunvalvonta on oleellinen osa hankintamenettelyä. Säännölliset laadunvarmistustoimenpiteet ja mittarit auttavat varmistamaan, että toimitus vastaa sovittuja laatuvaatimuksia. Sopimusmuutokset on myös hallittava selkeästi; muutosvastauksia tulisi olla etukäteen määriteltyinä sekä dokumentoituna, jotta ne eivät aiheuta epävarmuutta tai epäoikeudenmukaisia tilanteita.
Useita käytännön esimerkkejä hankintamenettelyn eri tilanteista
Seuraavassa on muutamia käytännön esimerkkejä siitä, miten Hankintamenettelyä sovelletaan erilaisissa tilanteissa. Nämä esimerkit havainnollistavat, miten prosessi etenee oikeudenmukaisesti ja läpinäkyvästi sekä miten kriteerit muotoutuvatvalintatilanteissa.
Esimerkki 1: Peruspalvelun laitoshankinta
Kuvitellaan tarve päivittää digitaalinen palvelualusta kaupungin peruspalveluissa. Hankintamenettelyn muotona on avoin kilpailutus. Tarjouspyyntö sisältää tekniset vaatimukset, turvallisuusvaatimukset sekä elinkaariarvioinnin. Tarjousvaiheessa tarjoajat toimittavat hintatiedot, aikataulun ja suunnitelman palvelun käyttöönotosta. Vertailussa painotetaan sekä kustannustehokkuutta että teknistä ratkaisua sekä tukea. Lopullinen valinta tapahtuu pisteytyksen perusteella ja sopimukseen kirjataan selkeät käyttöehdot sekä mahdolliset lisä- ja muutostyöt.
Esimerkki 2: Konsultointi- ja asiantuntijapalveluiden hankinta
Toinen tilanne voisi olla korkeatasoisten asiantuntijapalveluiden hankinta. Tällöin voidaan käyttää rajoitettua kilpailutusta, koska halutaan varmistaa, että tarjolla on riittävästi tietotaitoa ja kokemusta. Esikarsinnassa valitaan vain tietyt tarjoajat, joiden taustat ja referenssit ovat riittävän vahvat. Tarjouspyyntöjen laatimisessa painottuvat vaatimukset kokemuksesta, projektinhallinnasta, seurantaluvuista sekä aikataulutuksesta. Arvioinnissa korostuvat sekä vähintään tallennettu referenssit että laadunvarmistusmenetelmät sekä hintojen kilpailukyky.
Esimerkki 3: Suorahankinta erityisosaamisella
Joissakin tapauksissa erikoisosaaminen vaatii suorahankinnan, esimerkiksi kun kyseessä on patentoitujen ratkaisujen hankinta tai kun markkinoilla on vain yksi toimittaja, jolla on tarvittava tekninen kapasiteetti. Tässäkin tapauksessa prosessin läpinäkyvyys säilyy: päätöksen tulee olla perusteltu ja dokumentoitu; mahdolliset valitus- ja auditointi-oikeudet on huomioitava etukäteen. Sopimusehdot sekä riskienhallinta suunnitellaan huolellisesti, jotta yhteistyö sujuu sujuvasti.
Hankintamenettelyn tulevaisuus ja digitalisaatio
Digitalisaatio muuttaa hankintamenettelyitä jatkuvasti. Sähköiset tarjousjärjestelmät, tekoälypohjaiset arviointityökalut ja automaattinen riskianalyysi voivat nopeuttaa prosesseja sekä lisätä tarkkuutta. Tekoäly voi auttaa identifioimaan piilossa olevia riskejä, kuten hintojen epäjatkumoa tai toimittajien epävarmoja referenssejä. Yhteistyö avoimen datan ja standardien kanssa lisää kilpailua ja parantaa oikeudenmukaisuutta. Kestävä kehitys ja eettiset kriteerit integroidaan entistä vahvemmin hankintamenettelyihin, mikä edistää vastuullista ostamista sekä ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden toteutumista.
UKK: yleisimmät kysymykset hankintamenettelyistä
Tässä osiossa vastaamme usein esiin nouseviin kysymyksiin hankintamenettelyistä. Toivomme näistä olevan hyötyä sekä uusia toimijoita että kokeneita hankintaprosessin vetäjiä varten.
Kuinka valitaan oikea hankintamenettely?
Valinta riippuu hankinnan luonteesta, arvosta, mahdollisista tietoturva- tai teknisistä vaatimuksista sekä lainsäädännöllisistä velvoitteista. Avoin kilpailutus on yleensä ensisijainen vaihtoehto julkisissa hankinnoissa, mutta jos tarve edellyttää erityisosaamista tai on olemassa rajoituksia, voidaan valita rajoitettu kilpailutus tai suorahankinta. Tärkeintä on varmistaa, että valinta on perusteltavissa ja dokumentoitavissa sekä että kilpailu säilyy tasapuolisena.
Mitkä ovat tärkeimmät kriteerit tarjousvertailussa?
Hinta on yleensä merkittävä tekijä, mutta sen rinnalla painavat laatu, tekniset ominaisuudet, toimitusaika, elinkaari- ja huoltopalvelut sekä referenssit. Arviointi kannattaa tehdä ennalta määritellyllä pisteytyksellä, jolloin subjektiivisuus minimoidaan. Lisäksi on huomioitava sisältö, toimittajan taloudellinen vakaus sekä kyvykkyys täyttää sopimuksen aikataulut.
Kuinka varmistetaan läpinäkyvyys hankintamenettelyssä?
Läpinäkyvyys varmistetaan julkistuksella, tasapuolisella kohtelulla, kirjallisella yrittäjän käsittelyllä sekä kattavalla dokumentaatiolla kaikista prosessin vaiheista. Myös mahdolliset valitus- ja oikaisumenettelyt on ilmaistava selkeästi ja ne on huomioitava päätöksenteossa. Viestintäkanavien avoimuus sekä selkeät vastaukset esitettyihin kysymyksiin lisäävät luottamusta ja vähentävät epäoikeudenmukaisuuden tuntua.
Johtopäätökset: miksi Hankintamenettely on niin oleellinen
Hankintamenettely muodostaa perustan kustannustehokkaalle, laadukkaalle ja läpinäkyvälle hankintaprosessille. Se ei ole vain mekanismi, vaan strateginen työkalu, jolla organisaatiot voivat varmistaa, että varat käytetään vastuullisesti ja että tarjoajat voivat kilpailla reilusti. Oikein toteutettu hankintamenettely vahvistaa toimittajalamaa sekä organisaation mainetta, ja samalla se luo edellytykset parempiin tuotteisiin ja palveluihin sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Tulevaisuuden näkymät hankintamenettelylle
Tuleville vuosille on odotettavissa entistä suurempi painoarvo digitalisoinnilla, datan hyödyntämisellä ja kestävyysnäkökohdilla. Organisaatiot, jotka ottavat käyttöön tehokkaat sähköiset ratkaisut, automatisoidut riskianalyysit sekä älykkäät arviointityökalut, voivat nopeuttaa päätöksentekoa säilyttäen samalla korkean tason oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden. Tämä kehitys tukee myös pienempien toimijoiden löytämistä ja markkinoiden monipuolisuutta, mikä on suoraan yhteydessä laadukkaisiin ja kustannustehokkaisiin hankintoihin.
Yhteenveto ja lopulliset ohjeet
Hankintamenettely on monimutkainen, mutta samalla palkitseva prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, läpinäkyvyyttä ja vahvaa dokumentaatiota. Keskeiset opit ovat: valitse oikea menettely tarvetta vastaavasti, määrittele kriteerit ja kuuntele markkinoiden palautetta, pidä prosessi läpinäkyvänä ja johdonmukaisena, sekä dokumentoi jokainen vaihe. Kun nämä periaatteet ovat kunnossa, hankintamenettely voi tiivistää kilpailua, parantaa laatua jaoptimoida kustannuksia samalla kun varmistetaan vastuullinen ja oikeudenmukainen hallinto.
Tulevien hankintojen valmistelu: checklista
- Laadi selkeä tarve ja tavoite sekä määritä hankinnan arvon ja riskit.
- Valitse sopiva hankintamenettely (kilpailutus, rajoitettu kilpailutus, suorahankinta).
- Laadi kattava tarjouspyyntö, jossa on selkeät kriteerit ja ehtot.
- Huolehdi aikataulusta, viestinnästä ja ohjeistuksesta kaikille osapuolille.
- Varmista läpinäkyvyys ja dokumentointi kaikissa vaiheissa.
- Suunnittele sopimus yksityiskohtaisesti sekä toimitus- ja ylläpitokäytännöt.
- Ota käyttöön sähköinen hankintajärjestelmä ja hyödy digitaalisia työkaluja.
- Seuraa toteutusta ja kerää jälkikäteen dataa oppimisen ja kehittämisen tukemiseksi.
Kiinnostus ja oppiminen: miten pysyt ajan tasalla?
Hankintamenettelyihin liittyvä lainsäädäntö ja parhaat käytännöt kehittyvät jatkuvasti. Seuraa ajantasaisia ohjeistuksia, osallistumalla seminaareihin, koulutuksiin ja alan julkaisuisiin. Verkostoituminen kollegoiden kanssa voi tarjota käytännön vinkkejä ja auttaa välttämään yleiset sudenkuopat. Lisäksi on hyödyllistä vertailla omia hankintoja muiden organisaatioiden kanssa ja jakaa kokemuksia, jotta koko yhteiskunta voi hyötyä paremman hankintaprosessin kautta.